Perrin päiväkirja

[Beatrice]

Hömelön puoliverisen ja omistajansa arjesta, sekä kilpailuista kertova päiväkirja.

[Beatrice]

19.7.-15 Muutto Rinnsteineen

Jo tutuksi tullut tömähtely kantautui korviini auton perässä olevasta trailerista. Perri steppaili selvästikkin edes takaisin, vaikka sen matkaseurana olikin Motto, toinen voikko puoliveriseni. Toisin kuin Perri, Motto matkusti rauhallisesti kuin viilipytty, vaikka se olikin vasta vuotias. Vihdoin automme pysäytettiin Rinnsteinen pihaan. Nousin heti autosta ja kävin avaamassa trailerin etuoven, jotta Motto ja Perri näkevät ulos. Perri seisoi trailerissa pää pystyssä ja sieraimet suurina ja ori päästikin ilmoille kimakan hirnahduksen. Isäni nappasi molempien orien riimunnarut auton takaluukusta, sillä olin sopinut tallinpitäjän Emman kanssa, että saisimme kävelyttää Mottoa tallin pihassa, ennenkuin isäni vie sen takaisin kotiin.

Kun voikot orini olivat ulkona, otin molempien narut käteeni ja taluttelin oreja ympäriinsä. Perri steppaili, mutta nuorempi Motto vain käveli kiltisti perässäni. Orit olivat todella hyviä kavereita ja suunnitelmissani olisi hakea Motollekkin tallipaikkaa Rinnsteinestä, jos paikkaa vain vapautuisi. Tällä hetkellä Motto sai kuitenkin viettää aikaa oripihatossa muiden varsojen kanssa ja Perrin kanssa tarvitsimme kunnon tallipaikan treenaamista varten.

Käveltyäni hetken, ilmestyi tallin ovesta ruskeahiuksinen nainen, jonka arvasin heti tallinpitäjäksi, Emmaksi. Emma tuli heti pirteästi tervehtimään ja vatsani pohjaa kouraisi tutulla tavalla, kuten aina, jos jouduin puhumaan vieraan ihmisen kanssa. 
”Moi. Tässä me nyt sit ollaan. Tää varsa tosiaan on meijän kuljetusapulainen Motto ja se lähteekin kohta iskän kanssa takaisin kotiin”, sain sanottua todella epäselvästi ja virnistin Emmalle ujosti. Toivottavasti uudelle tallille muuton myötä oppisin puhumaan ihmisten kanssa edes hieman paremmin, sillä lisää kavereita olisi mukava saada, eikä kavereita voi saada jos ei ole valmis tutustumaan muihin. Perri yritti pyörähtää ympäri katsellakseen tarhoille, mutta nykäisin hieman riimunnarusta ja suurikokoinen ori asettui aloilleen.

Isäni lähti viemään Mottoa takaisin purettuaan tavaramme tallin edustalle. Moton lähdettyä Perri hieman hermostui lisää, mutta rapsuttelin oria paljon ja puhelin sille hiljaisella äänellä. Perrin rauhoituttua sain luvan viedä orin tyhjään tarhaan tutustumaan ympäristöön. Viereisissä tarhoissa oli myös hevosia, sillä Perriä ei voinut jättää yksin hetkeksikään. Siitä tavasta olisi loistavaa päästä eroon, eteenkin kuljettaessa, koska tavoitteena olisi kilpailla ahkerasti. Emmi kyseli minusta hieman yleistietoa Perristä ja vastailin parhaani mukaan, vaikka ori ei ollutkaan ollut minulla vielä hirveän kauaan. Kerroin Perrin olevan yleisesti ihan kiltti, mutta korostin sitä, ettei oria saanut missään nimessä jättää yksin, sillä en halunnut Perristä koituvan hankaluuksia.

Kun Perri oli rauhoittunut tarhassa, lähti Emmi kanssani viemään tavaroitamme talliin. Ystävällinen tallinpitäjä myös näytti, minne voin viedä kaikki tavaramme ja missä Perrin karsina on, sekä tietenkin esitteli muutenkin tallin, jonka jälkeen kiersimme nopeasti myös pihan läpi. Rinnstein vaikutti mukavalta ja rauhalliselta tallilta, jossa kyllä kelpaisi treenata. Kun esittelykierros on ohi, palaa Emma omiin tehtäviinsä ja itse suuntaan katsomaan Perriä, joka vaikuttaa jo melko rauhalliselta. Kovin se katselee heppakavereiden perään ja toivonkin, että mahdollisimman pian ori saisi jonkun tarhakaverin itselleen.

Bea ja Perri 1hm

// Tervetuloa talliin molemmat Kirjoitat todella hyvin ja tekstiä oli hyvin mielekästä lukea! Motto on myös hyvin tervetullut talliin, tyhjiä karsinoitakin vielä löytyy.