5.6. tallilaisten tapahtumaa

[Emma]

5.6. Rinnsteinin porukka juhlii synttäreitä leppoisissa tunnelmissa. Lähdetään hieman retkeilemään järvelle, jossa on mahdollisuus uittaa hevosia ja itsekin polskahtaa veteen nauttimaan. Reissuun voi lähteä ilman satulaa. Reissun jälkeen siirrytään tallivintille kahvittelemaan ja syömään kaikkea pientä purtavaa sekä pelailemaan tietysti pelejä! Mukava reissu siis tallilaisten kesken olisi tiedossa Nekkua voi halutessaan lainata maastoilemaan!

Osallistua voi loogisesti tähän topaan!

Osallistujat:
Emma - Merida
Inna - Tessa
Mila - Dean
Linnea - Haitta
Veera - Jakki
Victor - Elli
Emily - Kepe
Alli - Marmot
Julia - Kerttu
Heidi - Helinä

Reissuun lähdetään käynnissä ja matkalla järvelle otetaan ravia. Laukkaa ei vielä nostella, joten aika rauhallisessa tahdissa saavumme järvelle. Järvellä satulalliset heittävät satulat puunoksille ja päällysvaatteet riisutaan uikkareiden tieltä pois. Hevosten kanssa saa itsenäisesti mennä polskimaan tai olla menemättä. Hevosten kanssa polskimisen jälkeen voidaan urhoolliset ratsut sitoa puihin ja itse mennä leikkimään vesileikkejä. Kuivattelun jälkeen puetaan vaatteet takaisin päälle ja noustaan ratsujen selkään! Matka takaisin tallille oli koko ajan reipasta tahtia. Ravailtiin pääosin ja nostettiin laukkaa sopivilla kohdilla. Matkalla laitumella asustelevat hevoset jäivät jo syömään vihreää ruohoa. Niiden ratsujen omistajat saivat polkea laitumille jääneillä pyörillä takaisin tallille. Tallissa yhteistuumin hoidettiin loput hevoset pois.

Emma meni Innan kanssa kattamaan yläkerran antimia ja hakemaan toimistohuoneesta lautapelejä. Tarjolla oli mansikkajuustokakkua, keksejä ja suolaista piirakkaa. Kahvia oli kahvinjuojille ja sen lisäksi oli mahdollista juoda teetä tai mehua. Emma piti jossain vaiheessa pientä puhetta, jossa jaksoi sanoa, ettei Rinnstein olisi enää pystyssä ilman aktiivisia asukkaitaan. Kiitoksia paljon teille kaikille, jotka olette jaksaneet pyöriä mukana jo vuoden ajan! Erityisesti Victor ja Rasmus, jotka ovat olleet messissä aivan alusta asti (Julia, Heidi ja Mila vain muutaman päivän jäljessä)! Myös uusia asukkaita saa ehdottoman paljon kiitellä ja toivottavasti Rinnstein pysyy toiminnassa vielä kauan!

[Deleted]

Lähdettiin Emman johdolla peräkanaa kohti järveä, jossa meille annettiin tilaisuus uittaa hevosia ja polskahtaa vaikka itsekin uimaan. Matkaan olisi voinut lähteä ilman satulaa, mutta mä halusin pitää satulan visusti Kepen selässä, koska en voinut olla ikinä varma siitä, että milloin Kepe päättäisi alkaa temppuilemaan. Mä olin jäänyt jopa ihan varmuuden vuoksi jonon hännille, koska en halunnut jonkun hevosen saavan turpiinsa vaan sen takia, että Kepe huitoo etusillaan että takasillaan kuumuessaan ihan kunnolla.

Kepe heitteli levottomasti päätään, nyki ohjista ja puri kuolaimia. Marwariori olisi halunnut mennä täysillä eteenpäin, mutta minun oli pidettävä se aisoissa ja jonon hännillä. Vaikka jono etenikin mukavan reippaaseen tahtiin, niin silti Kepe huitoi aina johonkin väliin etusellaan ja pukitti tilaisuuden tullen. Vaikka komensinkin Kepeä moneen otteeseen, niin se jatkoi silti pelleilyään. Lopulta ori alkoi loikkimaan ihmeellisesti sivuttain, jolloin mun oli laitettava kaikki taitoni peliin, että sain pidettyä orin hallinnassa ja aisoissa. Se ei ollut koskaan ennen kuumunut yhtä paljon mitä nyt, joten mua hirvitti. Yhtäkkia se nousi pystyyn, jolloin olin ihan varma, että me kaadutaan. Niin ei kuitenkaan käynyt, onneksi. Muut oli vähän huolissaan ja katselivat aina välillä taaksepäin.

"Tää käy ihan kuumana", mutisin vaan samalla, kun yritin pitää Kepen aisoissa.

Lopulta siirryttiin raviin, jolloin ori näytti hieman jo rauhoittuvan. Kepe painoi silti kädelle ja heitteli aina välillä takapäätään ilmoille. Onneksi pysyin hyvin mukana orin hyppysissä, joten ongelmia ei ollut.

Järvellä riisuin Kepeltä pois varusteet sekä itseltäni päällysvaatteet pois uikkareiden tieltä, jonka jälkeen mentiin kaahlailemaan. Kepe asteli reippaasti veteen ja alkoi lopulta kuopimaan vimmatusti. Sitten se hörppäsi vähän vettä ja tuntui selvästi rentoutuvan. Kun oltiin kaahlailtu tarpeeksi, niin sidoin Kepen puuhun kiinni ja kuivasin itseni. Samalla katselin muiden menoa.

Lopulta lähdettiin takaisin tallille. Kepe tuntui viimein rauhoittuneen, eikä se painanut enää yhtään kädelle. Laukkasuorillakin se pysyi hyvin hallinnassa, eikä meillä ollut ongelmaa. Pystyin viimein jopa nauttimaan tästä pienestä retkestä muiden tapaan. Lopulta saavuttiinkin jo laitumille, jonne jätin Kepen. Kun olin saanut viimein vietyä tavarat paikoileen, niin siirryin muiden seuraan yläkertaan, jossa oli herkkuja ja muuta hauskaa tarjolla.

---

Äsh, mä olin ihan kokonaan unohtanut tämän!
Toivottavasti siis ei haittaa, että tää tulee tänne näin myöhässä! Ja pahoitteluni huonosta panostuksesta tarinaan.. D:

[Mila]

Toinen huonomuistinen eukon kutale hiipii paikalle maksamaan tän reissun.....

Olimme Deanin kanssa niin keskittyneet kisoihin treenaamiseen, että tämä pieni uittoreissu oli mukavaa vaihtelua ainaiseen koulukiemuroiden vääntämiseen. 
Ja niin tuntui olevan Deanistakin. Hyvä että nahoissaan pysyi, kun tajusi, ettei tänään mentäisi laisinkaan kentälle saatika maneesin suojiin treenailemaan vaan päästäisiin maastoon. Ja mikä parasta! Satula saisi jäädä pölyttymään varustehuoneeseen!
Osasi Dean kuitenkin käyttäytyä reissun aikana eikä ollut liian innoissaan maastoretkestä. Vaikka ympärillä pyörikin myös tammoja, ei ori niitäkään yrittänyt iskeä. Ainakaan kovin tosissaan...

Rannalla pikaisesti heitin shortsit ja t-paidan pöpelikköön, jonka jälkeen säntäsimme Deanin kanssa jorpakkoon. Dean ei pahemmin arastellut kylmää vettä niin kuin pari muuta kaviollista kaveria, vaan kahlasi vedessä kuin vanha tekijä. Itseä hieman hirvitti kylmä vesi, mutta lopulta liu'uin alas hevosen selästä vapaaehtoisesti ja riisuin siinä sivussa talviturkkinikin. Hyikamala. 

Reissun jälkeen kyllä maittoi herkut, mitä Rinnsteinin synttäreiden kunniaksi tarjottiin. Tuntui jotenkin hassulta ajatella, että olimme Deanin kanssa täällä lorvineet kohta vuoden verran. Olisi voinut luulla, että olisin mustan orivarsan tuonut vasta pari kuukautta sitten talliin... 
"Johan siitä Riemun tulostaki on kohta puoli vuotta, joten usko nyt pois vaan, että olet täällä vuoden verran pyörinyt", Emma muistutti.
"Hyi, mä tunnen itseni niin vanhaksi jo! Mihin se aika menee?" päivittelin.
"Johtuiskohan siitä, että sä oot vanha", Inna kuittaili.
Irvistin ystävälleni ja hörppäsin kahvin loput kuppini pohjalta pois. 

[Victor Larsson]

Pulla-Elli uimassa (kiitos sulle kivasta tallipaikasta)