Amin hoitopäiväkirja

[nelli]

                                              Tiko Tiko Amigo
                                                    Ami
                                                     
                                                           OHJEET:
                                                       -5 fleeceloimi
                                                      -15 toppaloimi
                                                     Jos yli -20 jää sisään
                                                      Sateella sadeloimi!
                                                       Kesällä hyönteisloimi!
      

[nelli]

AMIN TULO RINNSTEINIIN!!!

Olin äidin kanssa ajamassa Rinnsteiniä kohti traileri perässämme. Isä ja pojat olivat menneet muuttokuorman kanssa uudelle talolle. Ajoimme leveää hiekkatietä pitkin. Ami potki trailerin seiniä ja traileri heilui vaarallisesti perässä. Onneksi keltainen talli tuli pian eteen. Äiti ajoi auton pihaan ja minä hyppäsin välittömästi ulos autosta. Venyttelin hiukan kahden tunnin ajomatkan jälkeen.

Minua vastaan kiirehti nainen, jolla oli leveä hymy kasvoillaan. Arvelin hänen olevan tallin omistaja.
- Hei, olen Emma ja tallin omistaja, nainen esitteli itsensä. Esittelin itseni ja sitten äiti tulikin jatkamaan. Tässä menisi hetki, kun äiti innostuu puhumaan ei siitä tule ihan heti loppua. Sujahdin trailerin "etuovesta" sisään. Ami näytti olevan aivan vauhkoontunut ja heitteli päätään villisti. Olin jo oppinut Amin moton: "Uusi on pelottavaa ja arvaamatonta. Luota vain tuttuun ja turvalliseen." Kuulin kuinka äiti laski lastaussillan ja avasi takapuomin. Irrottimet Amin riimunnarun koukusta ja lähdin työntämään tärisevä hevosta varovasti. Ami lähti liikkeelle varovaisin askelin, mutta pian neitikin tuli vauhtiaa. Ami peruutti nopeasti ulos ja raahasi minut perässä. Onneksi neiti jähmettyi peloissaan paikoilleen. Otin paremman otteen riimunnarusta ja katsoin Amia. Kyllä arabini oli kaunis. Amin musta karva kiilsi auringossa.
- Todella kaunis arabi sinulla, Emma sanoi ja astui lähemmäs auttamaan äitiäni, joka meinasi hukkua varusteiden alle. Ami yritti näykkäistä Emmaa, joka oli tullut liian lähelle. Emma tosin ei huomioinut äreää hevosta, vain lähti näyttämään tietä.

Lähdimme tallia kohti. Ami suorastaan tärisi, kun talutin häntä talliin. Vedin melkein jähmettyneen Amin sisään tallinovista käytävälle. Emma lähti näyttämään satulahuonetta äidille ja minä kiinnitin Amin käytävälle. Otin pois Amin kuljetussuojat, mutta jätin fleeceloimen vielä Amin selkään, koska päivä oli kylmä. Äiti ja Emma tulivat luokseni ja äiti jatkoi siitä hakemaan loppuja kamoja.
- Voit viedä Amin tarhaan 2 syömään päiväheiniä, Emma sanoi ja irroitin Amin käytävältä.

Lähdin viemään Amia ulos ja sain matkalla joltain naiselta apua. Hän neuvoi minut oikealle tarhalla ja vein tärisevät Amin sinne. Tarhassa Ami juoksi suoraan heinien luokse ja unohti ainakin hetkeksi pelkonsa. Lähdin vielä itse tallille. Menin järjestelemään Amin varusteita. Viikkasin Amin loimet kaappiin ja asetin satulaan sekä suitset telineisiin. Suoja- ja harjapakin laitoin kaappiin ja lääkkeet ja erillaiset vitamiin sekä hevossamppootkin löysivät omat paikkansa. Raipat rimpustin pieniin koukkuihin, jotka olivat kaapissa. Lopuksi pamautin oven kiinni ja teippasin siihen Amin kuvan ja nimikyltin.

Kipaisin vielä viemässä omat kamani omaan kaappiini yläkertaan. Tallilla oli aika hiljaista. Heitin tyhjään kaappiin turvaliivin ja muita kamoja. Teippasin oven sisäpuolen täyteen Amin kuvia. Kaapin oveen laitoin vielä oman nimikylttini. Ajattelin jäädä vielä hetkeksi tutustumaan talliin. Toivon kovasti että Ami tottuu pian uuteen kotiinsa.